perjantai 22. tammikuuta 2016

Cambridge

Hyvää uutta vuotta kaikille! Sain viettää ihanan joululoman perheen luona Suomessa ja 3. tammikuuta palasin Englantiin. Rehellisesti sanottuna oli todella vaikea lähteä Suomesta loman jälkeen. Ei kai sitä kukaan ikinä arkeen paluuta innolla odota, mutta nautin vaan niin suunnattomasti siitä että sain olla ystävien ja perheen kanssa, että tuntui haikealta lähteä. Maanantai oli tahmea, mutta tiistaina jo tuntui kuin en olisi koskaan pois ollutkaan. Aika menee kuitenkin todella nopeasti kun ajattelee, että reilu kuukauden päästä olen asunut täällä sen 6kk ja on aika palata kotiin.  

Huvittaa se kuinka tänne lähtiessä ajattelin, että sitten on päivisin aikaa päivitellä blogia ja muutenkin elämä on tasaisen rauhallista vuorotyön jälkeen. Se on totta, että olen nauttinut tästä perus arkirytmistä ihan suunnattomasti. Aamulla ehkä aikainen herätys, mutta sitten illalla on hetki omaa aikaa ja viikonloput vapaat! Sopii mulle paljon paremmin kun se aamu- , väli- ja iltavuorojen vaihtelu. "Tasaisen rauhallinen" ei tosi kuvaa mun tän hetkistä arkea laisinkaan. Työtä riittää aika lailla siitä aamu seiskasta ilta kahdeksaan. Sitten yleensä revin itseni salille, koska jouluna totesin, että mukavasti ovat maistuneet brittien herkut kun ei farkuissa tarvi käyttää enää vyötä..

Ensimmäisenä viikonloppuna tapasin vanhaa ystävää Cambridgessa, jossa yövyttiin perjantaista sunnuntaihin. Mua vähän etukäteen jännitti tää meidän majoitusmuoto "youth hostel- YHA", josta oltiin varattu private huone ilman omaa kylppäriä tai vessaa.. Ikinä en niin pienessä hotellihuoneessa ole yöpynyt, mutta muuten aivan huikea hostelli! _Todella_ siisti, toimiva, jokaisella käytävällä oli omat vessat ja suihkut (edelleen todella siistit sellaiset), ystävällinen palvelu jne. Aamupalan ja dinnerin olisi voinut ostaa hostellista ja käytössä oli keittiö 24/7, mutta me syötiin aina muualla. Kahden hengen private huone kahdeksi yöksi maksoi 118puntaa (reilu 150e), mikä on todella hyvä hinta! YHA on myös ketju, joten muuallekkin matkustavat, kurkatkaa ihmeessä!

Tässä näkyy meidän pieni ja söpö huone!


Aamupala Costassa 




Kierreltiin paljon kattomassa yliopistoja ja yhteen vaan paineltiin sisälle, kun haluttiin nähdä lisää. Kukaa ei kiinnittäny meihin mitään huomiota kun samalla uudet opiskelijat teki muuttoa uuteen kouluun.



Hardys sweetshop




Cambridgen must do-juttu on "punting". Tämmönen jokiristeilu semmosen ison litteän soutuveneen kyydissä. Matka kesti puolisen tuntia Cam jokea pitkin ja matkalla nähtiin kaikki Cambridgen yliopistot ja kuultiin niistä kaikkia hauskoja faktoja. Kokemisen arvoinen juttu ehdottomasti! 



Nyt täytyy lähteä lenkittämään koirat..

sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Suomi VS. Englanti

Rakastan blogien reissupostauksia ja musta on aina mielenkiintoista kuulla kaikenlaisista kulttuurieroista, joten ajattelin, että olis hauska kirjotella muutamista isommista ja pienemmistä eroavaisuuksista mihin oon täällä törmännyt.


Liikenne - Ja nyt en siis edes tarkoita sitä, että täällä ajellaan väärällä puolella. Liikennevaloja ei ole juuri missään, vaan risteykset korvataan liikenneympyröillä. Niihin tottuminen oli melkoista, koska kaistoja saattaa olla kolme ja ryhmittyminen tulis tehdä ajoissa exitistä riippuen.. Pahinta kaikista on kuitenkin double roundabouts, joihin en ainakaan ite ole ikinä Suomessa törmännyt. 

Kelmu - Kaikkeen mikä lämmitetään mikrossa laitetaan kelmu päälle. Lämpiäähän se ruoka tasaisemmin, mutta musta tää on hassua!

Ruoka-ajat - ja yleensä koko ruokakulttuuri. Lounas syödään klo yksi ja todella tyypillinen sellainen on kolmioleipä ja pikkupussi sipsejä. Dinner on seitsemältä ja silloin viimein syödään lämmin ateria. Yleisintä on ehkä makkara, muusi ja mikrossa valmistetut pakasteherneet. Välipalat (snäcking) on täällä suklaapatukka, pieni sipsipussi tai jotain muuta todella terveellistä.. Huh! Tähän kaikkeen on ollut kyllä vaikea totutella ja täällä on niin vaikea ylläpitää terveellistä ruokavaliota.

Ruoan säilytys - Tiesittekö, että esim maitoa voi pakastaa? Juu no en minäkään, mutta nyt pakastetaan! Toinen on päiväykset ja ruoan säilyvyys. Esim kananmunissa ei ole päiväyksiä ollenkaan ja ne säilytetään huoneenlämmössä mm. ketsupin kanssa. Molemmat kuuluis meillä suomessa jääkaappiin.

Koulujärjestelmä - Julkiset- ja yksityiskoulut. En tietysti yhtään tiedä minkälainen kuilu näiden koulujen välillä on, mutta tällaiset asiat saa kyllä luokkaerot näkymään täällä vielä tänäkin päivänä. 

Tea - Kukaan ei omista kahvinkeitintä, vaan aina juodaan teetä! Nimimerkillä murukahvilla pärjännyt viimeiset kolme kuukautta.

Sää - Suomi on ehkä pohjoisempana, mutta täällä se vasta kylmä onkin! Ilmankosteus on niin paljon korkeampi, että viileys tunkeutuu vaatteidenkin läpi. Taloissa ei ole lattialämmityksiä ja eristykset on aika ohuet, joten aamutossut on olleet ehkä paras asia minkä suomesta toin mukanani. Mutta ainakaan täällä ei ole satanut läheskään niin paljoa kuin odotin!

Sosiaalisuus - Tätä hehkutin jo aiemmin, mutta ihmisten ystävällisyys on täällä ehkä paras asia kaikessa. Tuntemattomallekkin voidaan jutella ja kuulumisia kysellään aina. Tässä on tietysti varjopuolensa jos ei väsyneenä jaksaisi small talkia, haha.

Click&Collect - Tyypillinen tapa tehdä ruokaostokset on tilata netistä etukäteen ja noutaa kaupasta. Helppoa ja kätevää, ainakin näin au pairin näkökulmasta! 

Alkoholi ja lääkkeet - Myydään suoraa normaalista ruokakaupoista. Tuntuu ihan hassulta kun heti murojen jälkeen hyllyllä on Vodkaa ja BeefEateria. Suomessa Strepsilsitkin pitää hakea apteekista.

Puhelinvastaaja - Kuka oikeasti käyttää enää puhelinvastaajaa? No britit..


Tässä oli muutamia eroavaisuuksia mitkä äkkiseltään tuli mieleen. Lapset nyt usein kiusaa mua kaikesta minkä teen hassusti, syön hampurilaisen haarukalla ja veitsellä (mikä on kuulemma todella posh, eli hienostelevaa), mun aamupala näyttää näiden lounaalta (paahtoveivät kinkulla, juustolla ja kurkulla), käytän amerikan englannin sanoja ja pistän pakasteranskalaisten alle leivinpaperin. Hauskoja pikkujuttuja!

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

My first month

Ihanaa sunnuntaita kaikille! Nyt on reilu kuukausi takana Englannissa asumista ja voisin sanoa, että hiljalleen alkaa tottua kaikkeen. Olen niin ylpeä itsestäni, että uskalsin lähteä ja onneksi uskalsin! Olen viihtynyt niiin hyvin! Perhe on ihana (ei parempaa olisi voinut toivoa) ja rakastan tätä paikkaa! Paljon täällä on totuttelemista mm. ruokaan, ruoka-aikoihin, siihen, että täällä ei ole kennelläkään kahvinkeitintä, VASEMMANpuoleiseen liikenteeseen, niihin vesihanoihin ja esimerkiksi pyykinpesuun (kaikki pestään 40:ssä ja lajittelu on tasan vaaleat ja tummat ja sekin vähän häilyvää..). Ensimmäisen viikon näin nälkää näiden ruoka-aikojen takia, enkä onnistunut saamaan suihkusta kuin tulikuumaa tai jääkylmää vettä. Se mikä mut pääsi totisesti yllättämään on tämä ilmasto. Ei se, että täällä sataisi jatkuvasti (nimim. kuukauden aikana satanut.. kolmesti?), vaan se, että ilmankosteus on täällä jotenkin niin paljon korkeampi, että vaikka lämpöasteissa ei ole kovin kylmä, niin kosteuden takia se viileä ilma jotenkin tunkeutuu luihin ja ytimiin saakka. Toinen tekijä tietysti on nää talot. Ulko-ovi on suunnilleen samaa luokkaa kun meidän leikkimökissä Suomessa ja eristys sen mukainen. Nyt mä alan ymmärtää kokolattiamattoja ja sitä ainaista teenjuontia.


Yksi mitä rakastan täällä ehkä eniten, on ihmisten ystävällisyys. Hymyillään, tervehditään, kysytään kuulumisia. Pari ihanaa esimerkkiä: Olin maksamassa parkkia automaatilla, kun viereen pysähtyi auto, josta nainen huikkasi olevansa lähdössä mutta lipukkeessa on vielä tunti jäljellä ja tarjosi sitä minulle! En ole ikinä kuullut, että joku tekisi Suomessa noin. Toinen oli Lontoossa. Meidän ei tarvinnut kuin avata kartta risteyksessä ja ihmetellä ympärillemme, kun mies pysähtyi kysymään tarvitsemmeko apua. Tällä hetkellä istun itseasiassa mun lempparikahvilassa ja vierestä lähti juuri suloinen mummeli, joka sanoi heipat ennen lähtöään vaikkei edes juteltu koko aikana, istuttiin vain vierekkäin. Vitsit miten tuollainen pieni asia aina piristää mun päivää!


En väitä että au pairina oleminen olis aina kauhean helppoa,  mutta nyt kun istun Muffin Breakissä, kone sylissä ikkunapaikalla, mihinkään ei ole kiire, ulkona paistaa aurinko ja tossa pöydällä odottellee large cappuccino ja chocolate chip muffinssi en voisi olla onnellisempi!


perjantai 28. elokuuta 2015

Lindau Hafen

Mulla on aina ollut vähän ennakkoluuloja Saksaa kohtaan (myönnän..). En oikein tykkää kielestä (johtuu ihan siitä, että sanaakaan en ymmärrä), siellä syödään maustemakkaroita ruoaksi (??) ja jotenkin.. Heinäkuussa mulle tarjoutui kuitenkin mahdollisuus päästä paikanpäälle tutustumaan ja niinhän siinä kävi, että rakastuin maahan oikein kunnolla! 

Lennettiin Sveitsiin Zurichiin ja sieltä sitten junalla Itävallan läpi Saksaan aina Lindauhun saakka. Eikä matka kestänyt kuin muutaman hassun tunnin. Perillä astuin ulos rautatieasemalta ja olin myyty. Niin suloisen pieni ja kaunis kylä upealla satamalla. En tiedä mikä siinä on, mutta rakastan rannikkokaupunkeja ja niiden kauniita satamia.






Lindau sijaitsee Bodense järven rannalla ja järveä ympäröi Saksa, Sveitsi ja Itävalta. Samalla reissulla tuli siis käytyä kaikissa kolmessa maassa. Aamuisin otettiin vain lautta ja seilattiin puolisen tuntia seuraavaan paikkaan. Itavallassa käytiin syömässä pretzeleitä ja kävelemässä alpeilla. Sveitsissä käytiin vain tulo ja lähtö päivinä, mutta niin kaunis maa junan ikkunasta katseltuna.

Maailmassa on paljon hienoja lomakohteita, mutta harvaan niistä oikeasti muuttaisin. Lindau oli kylänä niin ihana, että viimeistään eläkepäiväni voisin siellä viettää, nyt kun kielikin kuulostaa jo paremmalta ;) Jos joskus käytte Saksassa, niin suosittelen lämpimästi vierailemaan Lindaussa!












Kuvat/Iphone 5

tiistai 11. elokuuta 2015

Au Pair

MUSTA TULEE AU PAIR! Aivan uskomatonta! Vajaat kaksi viikkoa sitten jonotin väsyneenä töiden jälkeen Salen kassalle ja nappasin hyllystä Cosmon kiinnostavan otsikon perusteella "unelmatyö au pairina Lontoossa". Aina se on mulla pienenä haaveena ollut, mutta sen artikkelin jälkeen kirjauduin puoli vitsillä Au Pair sivustolle ja yhtäkkiä rohkaistuinkin mukaan oikein kunnolla. Nyt vajaat pari viikkoa myöhemmin olen löytänyt pelottavan täydelliseltä kuulostavan perheen etelä-Englannista ja lähtöön on vajaat kolme viikkoa. Jännittää..pelottaa.. ja samalla olen niin innoissani, etten unta meinaa saada. 


Mulla oli jo valmiina varattuna tanssitunnit, jatkettu työsopparia ja valittu avoimen kaikki hyödylliset kurssit. Turvallinen ja samalla niin tylsä ratkaisu välivuodelle.. Nyt on sellainen olo, että tarvii tehdä jotakin erilaista.

"I rather regret the things I`ve done than regret the things I haven`t done"

lauantai 8. elokuuta 2015

Oui! 2 Cannes et Nice

Jatkoa edelliseen postaukseen ja Ranskan reissuun. Ei maltettu pysyä koko viikkoa samoissa maisemissa, joten yhtenä päivänä ajeltiin Cannessiin ja lisäksi käytiin kahdesti Nizzan kaupungissa.

Nizzassa kierreltiin kauppoja ja ihailtiin vanhaa kaupunkia. Löysin viimein Sephoran joka myi Naked paletteja ja nappasin mukaan numero kakkosen! Ystävällinen myyjä halusi meikata mulle testiksi tummemman silmämeikin. Kaunis ajatus, mutta voitte vain kuvitella (kaikesta siitä pohjustuksesta huolimatta) minkälaiselta pesukarhulta näytin illalla kaiken sen kaupungilla hikoilun jälkeen. Böö!



Välillä meille meinasi käydä hassusti lounaan suhteen, kun paikalliset eli ihan eri rytmissä suomiturismoksen kanssa. Hotelliaamiaisen jälkeen ei nälkä yllätä kovin nopeasti, mutta iltapäivällä masun kurniessa oli suurin osa ravintoloista jo sulkenut, vaikkei mitään siesta aikaa ollutkaan. Hauskoja juttuja, mitä ei tule ajatelleksi.


Tunnelmallinen vanha kaupunki.



Päivät vain kuumeni loppuviikkoa kohden..










Cannesissa meinasi suomineito saada auringonpistoksen ja vastoin kaikkia ennakkoluulojani ostin itselleni hellehatun. Pakko myöntää, että hetken totuttelun jälkeen ihastuin hattuun oikein kunnolla! Pelastaa hiuspäivän, näyttää kivalta ja ennenkaikkea suojaa auringolta.




Reissukuvien lisäksi on pakko jakaa pieni tarina tältä päivältä. Ajoin pyörällä "paikalliseen" pikkukukkakauppaan ostamaan rippiruusua huomisia juhlia varten. Liikkeessä oli myyjänä suloinen vanha mummo, jonka kanssa aloin jutella. Juteltiin melkein tunnin verran kaikesta maan ja taivaan väliltä ja juttu keskeytyi vasta seuraavan asiakkaan saapuessa liikkeeseen. Poljin kotiin ja olin pelkkää hymyä, koska tollainen vieraan ihmisen ystävällisyys saa mut aina hyvälle tuulelle. 
Täytyy poiketa toisenkin kerran!

Tän hupsun lopputarinan jälkeen toivotan kaikille ihanaa viikonlopun jatkoa!

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Oui! 1

Matkustimme perheen kanssa viikon mittaiselle matkalle Ranskaan. Hotellimme sijaitsi aivan Monacon rajalla Cap-d`Ail:in satamassa. Itseasiassa niin rajalla, että muutama askel hotellilta ulos, niin oltiin jo Monacon puolella. Olen haaveillut matkasta Ranskan rivieralle, mutta vasta siellä käytyäni tajusin, miten mieletön paikka se on! Täydellinen yhdistelmä ranta- ja kaupunkilomaa. Halutessaan päivän voi kuluttaa meressä uiden tai sitten vuorostaan kaupungilla kierrellen.


Upea näkymä hotellin parvekkeelta! Siellä olisi jaksanut istua aina myöhään yöhön asti.


Monessa elokuvassakin näkynyt Monacon ydinkeskusta. Casinoita, hotelleja, luxusliikkeitä ja Maserateja.. Jos joku ei vielä muuten ole nähnyt Priceless elokuvaa, niin suosittelen! Tapahtumapaikkana nimenomaan Monacon keskusta.



Tulee nälkä näitä katsellessa.. Yksinkertaista ja silti niin herkullista! Yllä ja alla olevat kuvat viereisestä satamasta, jossa kävimme kerran illallisella. 





Aivan Monacon keskustasta löydettiin Ladureen kahvila! (tähän nyt se sydänsilmäinen emoji) Reilu 30 asteen lämmössä maistui jätskiannos aika hyvältä ;) Täysin ranskankielisestä listasta oli hieman ullatuksellista tilata ja toinen annos osoittautuikin hieman eksoottisemmaksi jätskinseassa olevien valtavien mykyjen vuoksi. Meillä oli hauskaa maistella annosta ja arvailla sen sisältöä. Matkustaminen on aina mukavampaa, jos osaat paikallista kieltä enemmän kuin Oui!





Aperol Spritzit Cafe De Parisissa. Tunnustaako kukaan muu nauttivansa vain istuskelusta ja ihmisten katselusta?


Upea meri 



Tulee ikävä kaunista Ranskaa, herkullisia perhekahvilan panineja, lämpöä ja merta. Kyllä tässä maailmassa on niin upeita paikkoja! 

Teen vielä toisen kuvapainotteisen postauksen retkistä Nizzaan ja Cannesiin, jottei tästä tule tylsän pitkää. En koskaan malta rajata kuvia siedettävimpiin määriin..